-"Sen piti olla vain ajan kysymys."

-" Se on vain ajan kysymys, kunhan vaan jaksetaan käydä tämä kaikki läpi."

- "Ei me oikeastaan edes vielä haluta lasta."

-" Tuskin oltaisiin edes hyvät vanhemmat."

-"Kaikki hakkaajat ja hyväksikäyttäjätkin saa lapsia, niin miksen minä? Olenko todella niin huono?"

-"Vihaan kaikkia niitä onnellisia, jotka saavat lapsen heti ja sitten alkavat marisemaan. Etkö perkele osaa arvostaa onneasi? Voit antaa sen lapsen mulle, jos et kestä. Mä kestän."

- " Ei, ei ole hassua, että olette vahingossa raskaana. Tänään vihaan sinuakin."

- "En halua nähdä ketään. Paitsi ehkä joitain tosi onnettomia ja lapsettomia."

-" Ei se ole niin itsestään selvää. Kyllä mä tiedän, että meidän kannattais. Aikakin kun kuluu.. Anna mun nyt vaan olla!"

-"Tää on mun oma vika. Mä oon tän ansainnut."

-"Tai sitten tää on sun vika. Etkö vois vaikka piikittää itseäsi, että näen sun yrittävän kans. tai voisitko syödä jotain pilaantunutta, jotta sullakin olis huono olo."

-"Miks mä en osaa unohtaa vaan koko juttua ja elää stressaamatta. Silloin onnistuisin varmasti heti."

-"Miks mä huolehtisin itsestäni. Pitäiskö aloittaa vaikka röökin poltto?"

-" Anna mun itkeä. On hyvä jos ihan kaikki muutkin itkevät. Kunhan kukaan ei ole tänään onnellinen."

Monia tunteita ja ajatuksia on pienekin matkan aikana ehtinyt käydä mielessä ja varmasti lisää on vaan tulossa. Jokainen ajatus tuntuu toinen toistaan vääremmältä. On väärin surra, koska mitä minä oikeastaan suren? En mitään. Suren en mitään. Enhän ole menettänyt mitään.

Tiedän, että kaikki helpottaa vielä. Kyllähän oikeasti sydämestäni rakastan läheisteni lapsia ja olen onnellinen heidän onnestaan. Näytänkin sen heille. Jos en tänään, niin huomenna. Mutta surkeina päivinä minulla on oikeus olla piilossa pimeässä. Onhan minulla kriisi elettävänä.